ETNALAISTEN KERTOMAA

Paikkakuntani monikulttuurisin työyhteisö

Oman paikkakuntani monikulttuurisin työyhteisö lienee Hämeenlinnan Setlementti ry, joka on aloittanut monikulttuurisen työtiimitoiminnan. Setlementti on kolmannen sektorin toimija, jonka tehtävä on toimia suomalaisten ja maahanmuuttajien parissa Hämeenlinnassa, joten monikulttuurisuus kuuluu toiminnan sisältöalueeseenkin. Setlementissä on kehitetty monikulttuurista työtiimiä, tarjottu maahanmuuttajille tilaisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen osana setlementin työyhteisöä. Työtapoihin monikulttuurisuus vaikuttaa siten, että työtehtävien antoon, neuvontaan ja yhdessäoloon käytetään paljon aikaa. Työssä käsitellään myös muita elämän osa-alueita kuin suoraan työn tekemiseen liittyviä. Tavoitteena on, että tiimillä on yksi yhteinen kieli, suomi, ja tämä on vaikuttanut ainakin siten, että tiimi pyritään kokoamaan ihmisistä, joilla ei ole muuta yhteistä kieltä. Puhekielen ilmaisuja ei vältetä, vaan päinvastoin pyritään puhumaan sellaista kieltä, mitä muutenkin käytettäisiin. Ilmaisuja joudutaan sitten selittämään ja tähänkin menee aikaa.

Setlementin toiminta-ajatus tähtää monikulttuuristen toimintojen kehittämiseen. Kehitetään työtiimiä, jossa ohjataan työntekijöinä olevia maahanmuuttajia muillakin elämän osa-alueilla. Tiimi antaa sosiaalista tukea työntekijöilleen. Tiedotus ja tiedonkulku hoidetaan pääasiassa tiimin jäsenten välityksellä "puskaradio-menetelmällä". Kokoustekniikka on koettu haasteeksi, miten kaikki pysyvät mukana ja ymmärtävät, mitä kokouksessa tehdään ja päätetään. Työaikaa voi työharjoittelija käyttää myös opiskeluun tai muuhun kotoutumista edistävään toimintaan. Maahanmuuttajat ovat saaneet työtiimin jäseninä osallistua Setlementtiliiton maahanmuuttajatyöntekijöiden verkoston toimintaan ja koulutustilaisuuksiin. Työtiimin tehtävä on edistää monikulttuurisuutta paikkakunnalla.

Monikulttuurinen asiakaskunta tavoitetaan paremmin, kun työyhteisökin on monikulttuurinen. Tiedotus on helmpompaa ja tehokkaampaa. Suunnittelussa huomioidaan paremmin monikulttuurisen asiakaskunnan tarpeet. (Ruokakin on parempaa!)

Kansainvälisyyttä kohtaamispaikalla

Oman paikkakuntani monikulttuurisin työyhteisö on epäilemättä Kansainvälinen kohtaamispaikka. Siellä monikulttuurisuus näkyy tietysti satunnaisenkin kävijän silmään heti ensi vilkaisulla, mutta se vaikuttaa myös työyhteisöön kuuluvien keskinäiseen kanssakäymiseen. Ensinnäkin käytetty kieli voi olla suomea, englantia tai venäjää. Työntekijät kommunikoivat keskenään sillä kielellä, mikä parhaiten sopii kulloiseenkin tilanteeseen. Yhteisenä kielenä käytetään periaatteessa suomea. Ja kaikkihan eivät edes osaa toistensa äidinkieltä.

Työtavoissakin on eroja näkyvissä ja erilaiset työnteon kulttuurit tulevat esille. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, että kaikki stereotypiat eivät onneksi pidä paikkaansa ja että persoonallisuuskin vaikuttaa paljon siihen, mitä tehdään ja miten se toteutetaan. Esimerkiksi eräs miespuolinen työntekijä huolehtii hellästi kohtaamispaikan kukista ja on aina touhuamassa pölynimurin kimpussa.

Monikulttuurisuus aiheuttaa toki myös kitkaa ja väärinkäsityksiä. On ilmennyt haluttomuutta ottaa vastaan ohjeita naispuoliselta esimieheltä sekä sekaannuksia työaikojen noudattamisen suhteen. Puutteet kielitaidossa lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää pyynnöt ja ohjeet vaillinaisesti. Uusia käytäntöjä on syntynyt lähinnä käytännön sanelemana eli on pyritty riittävän selkeisiin ja tarkkoihin ohjeisiin sekä avoimeen keskusteluun työntekijöiden kanssa. Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa se, että suurin osa kohtaamispaikalla työskentelevistä on työllistettyjä tai työharjoittelijoita, joten vaihtuvuus on suuri ja työsuhteet eri mittaisia. Toisaalta kohtaamispaikka on toiminut vasta 1,5 vuotta, joten sitä omaa sisäistä tapaa toimia haetaan vielä kokonaisuudessaankin.

Kansainväliselle kohtaamispaikalle tuleva uusi työntekijä otetaan vastaan hyvinkin henkilökohtaisesti, onhan kyseessä pienehkö työyhteisö. Tulija saa tutustua myös perehdyttämisaineistoon. Ohjeita monikulttuurisessa ilmapiirissä työskentelemiseen voisi kuitenkin olla ehkä enemmän tarjolla. En tiedä, onko asiaa ajateltukaan kovin paljon tältä kannalta. Tulijat kuitenkin ovat yleensä hakeutuneet omasta halustaan harjoittelemaan/työskentelemään kansainvälisessä kohtaamispaikassa.

Sellaisessa ympäristössä kuin Kansainvälinen kohtaamispaikka monikulttuurisuudesta on tietysti erittäin paljon hyötyä. Tuntuisi varmaan oudolta kävijöistäkin, jos koko henkilökunta olisi suomalainen. Eri maalaiset ja kieliset työntekijät viestittävät maahanmuuttajakävijöille, että heilläkin on mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään ja ympäröivään yhteiskuntaan. Suomalaiset kävijät taas näkevät maahanmuuttajia työskentelemässä eri tehtävissä aktiivisina toimijoina. Kansainväliset kohtaamispaikat voivat toivottavasti olla monille mamuille ponnahduslauta työelämään "ihan tavallisiinkin" työpaikkoihin.

Monikulttuurinen työpaikka

Pääkaupunkiseudulla on melko vaikea miettiä, mikä voisi olla paikkakunnan monikulttuurisin työpaikka. Tyydyin miettimään, millä alalla useimmiten tapaa maahanmuuttajia. Yksi yleisimmistä ainakin täytyy olla siivousala. Haastattelin erään siivousfirman apulaisjohtajaa heidän työyhteisönsä monikulttuurisuudesta.

Yritys on ollut toiminnassa jo yli 20 vuotta ja sen työntekijöihin on perinteisesti kuulunut maahanmuuttajia. Haastateltava ei ainakaan muistanut sellaista aikaa, ettei palveluksessa olisi ollut muitakin kansallisuuksia kuin suomalaisia. Mitään suurta "hyppäystä" ei siis ole tapahtunut. Kun kyselin, aiheuttaako monikulttuurinen työväki ongelmia, ei haastateltavan mielestä voitu puhua ongelmista, pikemminkin järjestelyistä.

Kaikki tämän yrityksen työnjohtajat puhuvat englantia. Kysyin onko tähän tietoisesti pyritty, onko ollut tarpeen kouluttaa työnjohtajia? Koulutusta ei kuulemma ole annettu eikä tietoisesti haettukaan englanninkielen taitoista työnjohtoväkeä, näin on vain itsestään käynyt. Työntekijän puutteelliseen kielitaitoon on suhtauduttu ymmärtävästi, ja aina on jollakin tavalla pystytty tilanne selvittämään esimerkiksi toisen työntekijän tulkkausapua käyttäen. Olipa kuitenkin sattunut tilanteita, joissa työntekijä oli selvästi käyttänyt kielitaidottomuuttaan peittona huonolle työsuoritukselle, väittäen ettei ollut ymmärtänyt ohjeita.

Haastateltava oli itse selvästi kotonaan maahanmuuttajien kanssa. Kysyessäni muiden johtoportaaseen kuuluvien asenteista hän kertoi sen olevan sekalaista, toisten olevan avomielisempiä kuin toisten. Tästä huolimatta hän vakuutti, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti.

Lisäksi yritys oli innolla kuunnellut ja hyödyntänyt myös muiden kulttuurien työ- ja toimintatapoja, soveltuvin osin. Kaiken kaikkiaan apulaisjohtaja koki monikulttuurisen työpaikan rikastavana. Tämä siitäkin huolimatta, että käsillä oli erään maahanmuuttajan työsuhde-epäselvyyksien vyyhti, jota maahanmuuttaja oli pyrkinyt selvittämään väkivallan turvin. Yksi musta lammas ei siis ollut pystynyt hälventämään hänen käsitystään koko laumasta.