etusivulle
     etusivu >> esittely
esittelyyn teemoihin yhteystietoihin linkkeihin kirjallisuuteen

ESITTELYSSÄ ETNA-VERKOSTO

Etninen tasa-arvo työelämässä -projektin kouluttajat Elina Ekholm ja Mai Salmenkangas kertovat, mistä ETNAssa on kyse. Heidän kirjoituksensa käsittelee ETNAn taustoja ja suunnittelutyötä, koulutuksen toteuttamista sekä sitä, mitä ETNA-verkoston työ on käytännössä.


"ETNA-VERKOSTO AVAA OVIA JA
VUOLEE KYNNYKSIÄ TYÖELÄMÄÄN"

Mistä ETNA sai alkunsa?

Etnan synty juontaa vuoteen 1999, kun työministeriön maahanmuutto- ja työlupa-asiat -tiimin vetäjä Sirkku Päivärinne oli miettinyt tykönään, että tarvittaisiin verkosto maahanmuuttotyön erityisosaajista. Verkosto voisi syventää tietojaan aina kulloinkin ajankohtaisista asioista, sen jäsenet voisivat toimia kouluttajina ja verkoston luonteen mukaisesti myös vaihtaa kokemuksia ja tukea toisiaan. Mai Salmenkangas ja Elina Ekholm ryhtyivät kehittämään asiaa eteenpäin ja hyvin pian alkoi tuntua siltä, että verkoston teemana voisi olla etninen tasa-arvo työelämässä. Samanaikaisesti työministeriön tehtävänä oli valmistella hallitukselle etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin vuoden 2001 maaliskuussa.

Koska maahanmuuttajien työttömyys on ollut korkea, työministeriö on nähnyt tärkeimmäksi tehtäväksi työmarkkinakynnyksen ylittämisen eli maahanmuuttajien pääsyn työelämään. Lamavuosina peräti puolet maahanmuuttajista oli työttöminä. Nykyään kaksi kolmasosaa on jo töissä. Mitä enemmän maahanmuuttajia on työelämässä, sitä tärkeämmäksi tulee huolehtia etnisestä tasa-arvosta työyhteisössä. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajilla pitäisi olla samat oikeudet edetä urallaan kuin suomalaisilla. Pelkona on, että monet maahanmuuttajat jäävät sisääntuloammatteihin, jotka yleensä ovat työelämän hierarkian alemmilla portailla. Työministeriö ja etnisten suhteiden neuvottelukunta olivat myös toteuttaneet muutamia monimuotoista työelämää käsitteleviä pilottiprojekteja ja tämän teeman eteenpäin vieminen nähtiin yhdeksi tärkeäksi verkoston tehtäväksi.

Suunnittelutyö käynnistyy

Työministeriössä tehtiin päätös Etna-verkoston käynnistämisestä syystalvella 1999. Heti vuoden vaihteen jälkeen ETNA:n suunnittelutyö käynnistyi rivakasti. Suunnitteluryhmään tulivat mukaan edustajat Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta, Ihmisoikeusliitosta, Ulkomaalaisvaltuutetun toimistosta, Helsingin kaupungilta, työsuojelupiiristä sekä ulkomaalais- ja tasa-arvovaltuutetun toimistoista. Jokainen taho toi oman tärkeän näkemyksensä Etnan tulevaan rooliin. Muutamia esimerkkejä tästä: tasa-arvovaltuutetun toimiston edustajilta opimme paljon siitä, miten sukupuolten välistä tasa-arvoa on Suomessa edistetty, työsuojelupiirin edustajan kautta kuulimme niistä työelämän tapauksista, missä tasa-arvo ei ole toteutunut, Ihmisoikeusliiton edustaja kertoi siitä työstä, mitä he ovat tehneet rasististen ilmiöiden seuraamiseksi.

Pikkuhiljaa ohjelma hahmottui ja siihen tuli viisi teemaa:

I

Omien ja lähiyhteisöjen ennakkoluulojen tunnistaminen

II

Etninen syrjintä ja rasismi oikeudellisesta näkökulmasta: miten menetellä syrjintää kohdatessa?

III

Monimuotoinen työelämä

IV

Sovittelu- ja dialogitaidot

V

Tasa-arvo verkoston työ käytännössä

Tausta-ajatuksena ETNA:lle oli kolme sanaa: TUNNISTA, TUNNUSTA JA TOIMI. Tavoitteena oli, että koulutus auttaisi tunnistamaan etnistä syrjintää ja ennakkoluuloja sekä antaisi välineitä ja rohkeutta puuttua eriarvoisuuteen. Oleellisena pidettiin myös sitä, että tuotaisiin esiin niitä positiivisia asioita, mitä työelämän monimuotoistuminen tuo mukanaan. Suunnitteluryhmä päätyi siihen, että koulutus koostuu viidestä kahden päivän koulutusjaksosta ja jaksojen välissä on aina aiheeseen liittyviä etätehtäviä tai kehittämishankkeita.

Kun ohjelma oli saatu valmiiksi, alkoi verkostolaisten rekrytointi. Koulutuksesta informoitiin työhallinnon kenttää, kuntien maahanmuuttoyhdyshenkilöitä, järjestöjä ja työmarkkinaosapuolia.

Koulutushakemuksia saapui työministeriöön vähän yli 60. Tilakysymysten vuoksi kurssille voitiin valita vain 30 osallistujaa. Nämä kolmekymmentä etnisen tasa-arvon esitaistelijaa koostuivat pääasiassa työhallinnon ja kuntien työntekijöistä, järjestö- ja ay-väestä sekä kouluttajista. Tärkeänä valintakriteerinä oli paitsi moniammatillisuus niin myös alueellinen edustavuus. Maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustajia joukossa oli neljä. Suunnitteluryhmän jäsenet osallistuivat myös välillä koulutuksiin, joten kaikkiaan etnalaisten joukko oli siinä 35 henkeä.

Etna-koulutus toteutuu

Koulutus käynnistyi kauniina syyskuun päivänä Helsingissä Rauhanasemalla. Suurin osa koulutustilaisuuksista pidettiin kuitenkin Jyväskylässä Työvoimaopistolla. Opisto sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella ja kun kaupungin houkutuksiin oli matkaa, kokoonnuttiin iltaisin yleensä jonkun draamaharjoituksen parissa. Näyteltiin niin oikeussalisimulointi kuin mahdollisimman syrjivä työnantajakin. Yhtenä iltana keksittiin syrjintää vastustavia sloganeja, näitä syntyikin mm. Syrjimättä paras, Ei maahanmuuttajaa värihin katsomista, Itku pitkästä syrjinnästä, ilo yhdessä elämisestä, Ei värillä väliä, Ken syrjii, sen ei syömänkän pidä.

Koulutuksen alussa käytettiin hyvin paljon ulkopuolisia luennoitsijoita. Koulutuksen edetessä oivallettiin, miten valtava resurssi itse etnalaiset ovat ja viimeisinä jaksoina tukeuduttiin yhä enemmän oman väen esityksiin. Koulutuspäivien välillä osallistujat tekivät etätehtäviä. Osa niistä on nyt mukana myös näillä sivuilla.

ETNA-verkoston työ käytännössä

Huhtikuussa koulutus päättyi. Syntyi käsite etnatut. Suunniteltiin tulevaa; keskeisimmiksi etnan tehtäviksi koettiin tiedotus, koulutus ja syrjintään puuttuminen. Etnalaiset tulevat olemaan asiantuntijoita, kouluttajia, syrjintään puuttujia. Pitkin talvea yhdessä työstetty etna-kansio alkoi muotoutua, samoin kuin etnan www-sivutkin. "Etninen tasa-arvo työelämässä - Syrjinnän vastainen siivousmappi" -nimellä kulkeva kansio ja nämä sivut ovat esimerkki etnan konkreettisista tuotoksista.

Viimeisellä kerralla kuulimme toimittaja ja kirjailija Alexis Kouroksen puheenvuoron ihmisoikeus- ja tasa-arvotyön eettisistä lähtökohdista. Hänen alustuksestaan jäi monta hienoa ajatusta etnalaisten mieliin, yhtenä tärkeimpänä se, että ehkä hyvinkin lähitulevaisuudessa meidän aikaamme, jolloin ihmisiä erotellaan ihonvärin mukaan, tullaan pitämään pimeänä ja typeränä aikana. Etnalaiset toimivat osaltaan sen puolesta, että tämä uusi aikakausi tulisi mahdollisimman pian.

Lämpimät kiitokset kaikille etnalaisille sekä koulutukseen osallistuneille luennoitsijoille. Puhdistetaan Suomi syrjinnästä!